Kohti Unkaria

Perjantai 2.3.2007

Tasavallan presidentti on nimittänyt minut tänään Suomen suurlähettilääksi Unkariin, Budapestiin 1.8.2007 alkaen. Ulkoministeriön palvelukseen siirryn 1.4. aloittamaan valmistautumisen uuteen tehtävääni. Lapin Kokoomuksen puheenjohtajuuteni päättyy puolestaan päivää aiemmin, eli lauantaina 31.3., jolloin luovutan vastuun Lapin kokoomustoiminnasta seuraajalleni piirimme kevätkokouksessa.

Kaiken kaikkiaan yksi vaiherikas jakso elämässäni on nyt päättymässä ja uusi alkamassa. Moninaisten vaiheiden jälkeen suuntani on siis Budapestiin eikä Pariisiin OECD:hen. Oli LeoVegas ainutlaatuinen kokemus saada olla Suomen ehdokkaana OECD:n apulaispääsihteeriyden kaltaiseen kansainväliseen tehtävään, ja kiitän ministeri Lehtomäkeä rohkeudesta ja ennakkoluulottomuudesta pyytää minua kisaan, joka tiedettiin alusta alkaen haastavaksi. Olen myös kiitollinen siitä tuesta, jota sain ehdokkuuteni aikana niin tasavallan presidentiltä, pääministeriltä, ulkoministeriltä, Eurooppa-ministeriltä kuin valtiovarainministeriltäkin. Pääministeri oli jopa prosessin kuluessa henkilökohtaisesti yhteydessä OECD:n pääsihteeri Gurriaan Suomen ehdokkaan puolesta. Lopputulos, joka muodostuu aina useista eri tekijöistä ja joka kallistui tällä kertaa toisen ehdokkaan hyväksi, ei poista sitä, että Suomen on minusta jatkossakin asetettava määrätietoisesti eri profiilin omaavia ehdokkaita erityyppisiin kansainvälisiin tehtäviin. Kyse ei ole eikä saa olla puoluepolitiikasta vaan Suomen intressistä. Muistan myös omana ministerikautenani ajaneeni erästä SDP-taustan omaavaa henkilöä korkeaan YK-virkaan.

Suhtaudun edessäni olevaan uuteen tehtävään ulkoministeriön palveluksessa suurella innostuksella, mutta myös suurella nöyryydellä, sillä tiedän edessä olevan paljon uutta opittavaa, uusia haasteita ja uuteen työyhteisöön sopeutumista. Ulkoministeriö, kuten muukin hallinto, elää murrosvaihetta, ja näen, että tulevaisuudessa ulkoasiainhallintoon tulee asiantuntijatehtävien myötä aiempaa enemmän ulkopuolisia rekrytointeja, joilla on karriääridiplomaateista poikkeava tausta. Poliittiset nimitykset säilyvät tosin uskoakseni aina erityisinä poikkeuksina mutta toivottavasti positiivisina ja ulkoasiainhallintoa rikastuttavina sellaisina. Olen myös haikea siitä, että yksi äärimmäisen kiinnostava, haastava, vaativa ja palkitseva elämänvaiheeni on nyt vääjäämättä päättymässä. Uskon kuitenkin, että nyt tekemäni valinta on oikea ja oikea-aikainen ja että se avaa uusia mahdollisuuksia myös monille muille ihmisille.

Toimiminen Lapin kansanedustajana kuluneen kahdeksan vuoden ajan on ollut minulle ainutlaatuinen etuoikeus, jonka en koskaan kuvitellut voivan tulla kohdalleni liittyessäni Kemin kokoomusnuorten jäseneksi nuorena lukiolaisena yhtenä kauniina kevätpäivänä helmikuussa vuonna 1981. Kaikki nämä poliitikkovuoteni, jotka ovat vieneet minua eri puolille Lappia, Suomea ja mobiili-kasinot.fi maailmaa, ovat sisältäneet ainutlaatuisia hetkiä, jotka muistan koko elinikäni. On ollut ilo saada tutustua ja työskennellä kaikkien niiden erilaisten persoonallisuuksien kanssa, joita vastaani on tullut. Vain harvoin ja vain muutamien ihmisten taholta olen saanut kohdata tarkoituksellista pahantahtoisuutta, ja nämä kokemukset ovat jääneet muiden, positiivisten kokemusten jalkoihin. Olen nauttinut kansanedustajan työn monipuolisuudesta: yhtenä päivänä taistelet alueellisen kuljetustuen rahoituksesta, toisena yrität auttaa huumekierteeseen joutunutta nuorta ja hänen äitiään sekä kolmantena selvität vammaisen lapsen koulukuljetuksia.

Lappilaiset ovat olleet vaativia äänestäjiä ja työnantajia, ja olen kokenut ja pitänyt myös omana mottonani sitä, että jokaisena työpäivänä on lunastettava oikeus edustaa heitä niin eduskunnassa kuin muissakin tehtävissä. Lapin haasteet ovat pysyneet viime vuosikymmeninä hyvin samankaltaisina, ja samat teemat ovat toistuneet myös kansanedustajan työssä: alueellisen tasa-arvon, peruspalvelujen saatavuuden sekä rahoituksen riittävyyden turvaaminen sekä väestörakenteen vääjäämätön muutos ja sen vaikutukset. Nämä haasteet eivät ole poistumassa myöskään tulevina vuosina, vaan ne säilyvät Lapin kansanedustajien yhteisenä haasteena myös tulevana vaalikautena.

Lapin edunajamisen kannalta on keskeisen tärkeää, että kaikissa eduskunnissa on Lapista kolmen suuren puolueen edustus. Lapin etu ei ole olla vain yhden tai kahden puolueen maakunta. Perinteisten haasteiden lisäksihän joudumme kohtaamaan myös kansainvälistymisen ja globalisaation sekä tulevaisuudessa myös ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat yhä enenevät uudet haasteet. Nämä haasteet vaikuttavat yhä voimakkaammin myös suomalaiseen yhteiskuntaan, ja niiden kohtaamisessa tarvitaan niin alueellista, kansallista kuin kansainvälistä valmistautumista. Tämä valmistautuminen tarkoittaa mm. panostamista koulutukseen sekä sen rakenteisiin, veronkevennysten jatkamista, riittävän rohkeita ja pitkäjänteisiä energiaratkaisuja, jotka turvaavat energianhinnan vakauden, ja myös ulkomaalaisten maahanmuuttajien merkittävää mukaantuloa suomalaiseen työelämään.

Lapin osalta on tunnustettava se, ettei Lappikaan voi elää ja kehittyä näiden trendien ulkopuolella pitäytymällä entisessä. Vaikka jotkut poliitikot ovat pyrkineet ja onnistuneetkin saavuttamaan henkilökohtaista menestystä vastustamalla kaikkea, lappilaisia tämä ei auta. Onkin hyväksyttävä se tosiasia, että tulevaisuudessa kaikki haasteet koskevat myös meitä Lapissa. Lapin poliittisten päättäjien on myös osaltaan kyettävä ylittämään kunta- ja puoluerajat sekä omat asenteelliset esteensä ja tehtävä päätöksiä, jotka vaikuttavat aidosti. Meidän on kyettävä turvaamaan niin kansainvälinen kuin kotimainen matkailuteollisuus kuin perinteisen puunjalostuksen ja metalliteollisuuden sekä ympäristönsuojelun rinnakkainen toiminta. Ainutlaatuinen saamelaiskulttuuri on myös oma keskeinen osansa lappilaisuutta, ja sen kehittymismahdollisuudet on turvattava.

Kansanedustajuuteeni, johon kuului myös toimiminen ministerinä Lipposen II-hallituksessa, mahtuu monenlaisia tapahtumia. Eräitä mieleenpainuvimpia niistä ovat olleet taistelu poliisin tietohallintokeskuksen saamiseksi Rovaniemelle, jokakeväinen kiista lohenpyynnin rajoituksista, vienninedistämismatkat ulkomaankauppaministerinä Aasiaan ja Latinalaiseen Amerikkaan ja osallistuminen Eurooppa-ministerinä EU:n historialliseen laajentumisprosessiin. Viimeiseksi mainittu tehtävänihän huipentui kunniaan allekirjoittaa Suomen puolesta EU:n laajentumissopimus Akropoliin juurella Kreikassa yhdessä pääministeri Lipposen kanssa. Samaan aikaan Suomessa hallitus vaihtui ja matkaan lähtenyt Eurooppa-ministeri oli jo kotiin palatessaan oppositiokansanedustaja. Minun on edelleen vaikea kuvitella upeampaa ja muistettavampaa päätöstä ministeriydelle.

Vaikka ensi kesänä lähdenkin Lapista, niin Lappi ei lähde minusta. Toiminkin rakkaan Lappini puolesta tulevaisuudessa eri tehtävissä ja eri roolissa, mutta tavoitteeni ovat edelleen samat. Työ jatkuu ja työn on jatkuttava. Tapaamisiin siis eri puolilla Lappia - ja ensi kesästä lähtien myös Unkarissa!


Copyright © 2007... Jari Vilén